Hilja ja Siru tulivatkin takaisin, eivät kotiutuneet uuteen perheeseensä, jossa oli pieniä lapsia. Pienissä lapsissa ei ole mitään vikaa mutta arkojen kissojen mielestä pienet lapset äkkinäisine liikkeineen ja äänineen ovat pelottavia. Parempi kaikille osapuolille oli että kisut pääsivät takaisin tänne ja perhe voi etsiä rohkeamman kisun/ja.
Hilja tuli vikkelästi ulos kopasta häntä pystyssä ja kovalla kiireellä kävi tutkimassa paikat, että ovat ennallaan. Ei minkäänlaista halua piiloutua (mitä tekivät kolme viikkoa uudessa kodissa). Hilja, joka on arin näistä kahdesta, oli heti kotonaan, jopa minusta tuntuu, että olisi nyt rohkeampikin, ei anna vieläkään koskea kuitenkaan.
Siru nöksötti hetken epäuskoisen näköisenä kopassa ja ampaisi sitten kisuhuoneeseen ja meni kiipeilypuun koppiin miettimään. Kun kuuli ruokapurkin avaus napsahduksen oli salamana ruokakupilla.
Tilkkutäkki nuuhkii suosikkipentuaan....ihme kyllä omat kisuni ottivat ilman suurempaa draamaa nämä paluumuuttajat vastaan. Komentaja tietysti kävi sähisemässä muistuttaen taas kuka on muka pomo.
Sirusta on tullut oikea hellyyden kerjäläinen, koko ajan pyörii jaloissa ja katsoo anovasti "silittäisitkö ja rapsuttaisitko, mulla on halipula"
Hilja on kaunotar...
ihan kuin se hymyilisi...suupielet korvissa....
Siru tutustui heti uuteen kiipeilytelineeseen Rosmon opastuksella.
Tuosta ylimmäisestä hyllystä on poikien kesken kova taisto, se on suosituin paikka.
Hiljankin olen nähnyt jo kiipeävän katon rajaan. Ei mennyt raha hukkaan tuossa puussa ja sain sen vielä jokseenkin puolet halvemmalla... sekin kuuluu "projekti kiipeilypuu" episodiin.
Kommentit