..tai ainakin jotakin kesästä. On nää päivitykset jääneet, joten laitan jotain kesän tapahtumista. Muuten, kesä meni luvattoman nopeasti, nopeemmin kuin aiemmin. Eikä tämä johdu siitä, että ikäännyn kun nuoremmatkin sanoo näin.

MUTTA ihan ekaks...kaksi koiruutta on valloittanut miun sytämen

Hannin Viivi ...oi että minut otettiin vastaan lämpimästi (Hanni myös) ja mulle Viivi uskoi oitis jo kynnyksellä mistä oli pahoittanut mielensä kotiväen (Hannin) kanssa no ei mitn vakavaa, Viivi vaan ei tykkää kaikista välttämättömistäkään huoltotoimista mitkä on hänen parhaakseen.

Hannin "marskepit", Viivi ja Elli....sanomattakin on selvää, että ihastuin myös persoonalliseen Elli-rouvaan! Meillä synkkasi heti ja Elli kertoilikin ja jutteli mulle kaikenlaista. Ystävällisesti vastaili mulle joka kerta kun puhuttelin häntä! Aivan ihana kissarouva!

Kiitos Hanni vielä viimeisestä, oli tosi mukava tavata teitä kaikkia!!

Se toinen koiruus...

"heittäistikö?"  Eniten pelkäämäni koirarotu  sähveri seefferi susikoira saksanpaimenkoira 2v. Aada

Aada otti minut tassuihinsa (ja herkeämättömään ystävälliseen napittamiseensa) ja piti minulle seuraa (ja piti minut toimeliaana) sillä aikaa kun isantänsä teki saunan katolle tikkaita varsin reippaan ja toimeliaan nuoren sukulaistyttönsä ja mun juniorin kanssa.

Tikastalkoilijat, lapetikkaat tekeillä.

Aadalle oli opettu sellaisia temppuja ja tehtaviä, että en tiennyt että koira voi oppia sellaisia!!! Olin ihan äimän käkenä, ja ihastunut tuohon otukseen ikihyviksi. Harmi etten ehtinyt saamaan niitä videolle.

Taika Taigan kanssa retki Verlan tehdasmuseolle kauniina lämpimänä kesäpäivänä.

Taika Taiga olallaan vaaleansininen kesäkassi kuuntelemassa oppaan selostusta pahvitehtaasta ja historiasta.

KIITOS Tanja vieraanvaraisuudestasi ja mukavasta yhdessä olosta !

Vanha ruohonleikkuri heittäytyi leluksi, eli säksättää muttei leikkaa, joten oli hankittava uusi ruohonparturointikone

Moottorikäyttöinen ruohonleikkuri..annoin periksi viimein periaatteestani etten tarvitse tämänkaltaista melukonetta...vaan olis pitänyt kyllä hommata jo paljon aiemmin, kyllä sen kanssa vaan paljon helpommin leikkaa nää läänit ja vaikeat paikat, menee siitäkin missä kelaleikkurilla ei pääse. Ja leikkaa ihan mitä vaan...sellaistakin mitä ei pitäis mitä on unohtunut ruohikon sekaan...kuten vanha alumiininen leipävuoka (mansikan taimet siinä odottelemassa istutusta) ja vankka kitkemishara , molemmat meni katki kauhean kolinan kanssa, moottori sammui rutkasti sauhuten ja leikkurin terässä komeet lovet mutta onneksi moottori ei hajonnut   aloittelijan töppäilyjä

Sain alkukesästä naapurista neljä kultakalaa ja ostin samasta paikasta myöhemmin kaksi punavalkoista isompaa n. 25cm koikarppia..ajatuksella, että koikarpit "opettaa" lumpeen alla lymyilevät kultakalat seurallisemmaksi ja enemmän esiintyväksi...vaan toisin kävi..kultakalat opetti koikarpit lammessa vallitseville tavoille; pysytään piilossa ja syöksytään salamana lumpeen alle jos vaan emäntä tulee näkyviin..

tämän pätkän sain kun kärsivällisesti kyttäsin lammen toisella puolella missä nää kalaset ei ruukanneet oleskella.