Onpi taas se aika kun tuo kasvimaa pitää minut kiireisenä, täällä lokistaniass ja tai muutenkaan koneella ei ehi kun pikasesta käväseen. Hannikin paiskasi miua meemillä ajatuksella, että joutessani vastaan, aion kyllä vastata mutta siihen "joutessani" vaan taitaa nyt vierähtää aikaa hiukka...
Perunan nosto on nyt meneillään, on käytettävä tämä pouta hyväksi sillä tuonne savipellolle ei ole menemistä kun se on sateesta litimärkä. Viime vuonna oli kaivettava perunat märästä savesta kun sairastelin sen työpaikan homeen takia ja perunan nosto oli tehtävä heti kun kunto sen salli. Sadonkorjuuta on ollut jo reilun kuukauden; mehujen keittoa marjoista ja tillin säilömistä pakkaseen. Sadonkorju jatkuu vielä ainakin kuukauden.
Perunasato on kohtuullinen vaikka rutto vei taas varret elokuun lopulla. Näitä on mukava kaivaa kuivasta pellosta, ovat niin puhtaita. Pitää antaa kuivahtaa ennen pussiin pakkaamista
Tavalliset sipulitkin kasvoivat komeiksi, shalotit ja punasipulit jäivät pieniksi mutta ovat sen kokoisia että kyllä niitä voi käyttää (kuvaa tulee myöhemmin kun olen unohtanut kuvata ne)
tllitkin venähtivät lopulta aivan valtavan kokoisiksi, tämäkin mammutti-tilli otti pituutta 150cm. Alkukesästä näytti siltä että eipä taida tulla tilllistä mitään mutta en koskaan muista sitä että täällä kasvu lähtee paljon myöhemmin vauhtiin kun muualla, jostain syytä. Eikä siihen auta kastelu eikä mikään.
tässä marjasatoa pullotettuna, nässä pulloissa on 1,1l mehua ja pulloja tuli 21.... että mehua kyllä riittää. En raaskinut antaa valtavan marjasadon mennä hukkaan, oli siitä osa pelastettava.
Selkä vihoitteli yhtenä päivänä ja jäin kotiin, kauppaan olis pitänyt mennä mutten voinut lähteä ajamaan autoa joka on pahinta mitä voin tehdä kun selkä oikkuilee. Siispä kaivelemaan kaappeja syötävän löytämiseksi, löysin gluteenittomia jauhoja ja hiutaleita, siispä leivän tekoon ja leivoinkin ensimmäiset gluteenittomat leipäset.
vedestä, suolasta, hiivasta ja näistä jauhoista leivoin leipäset
unohdin voidella ja siksi jäivät näin värittömiksi
mutta oli todella hyvää (yllättävän) lämpimänä ja tuoreena ..mmmmmmm
Aurinkoisia syyspäiviä
nokkosperhonen kehäkukalla
auringonkukka valmistanut mittavan määrän siemeniä, näitä on jo tähän mennessä syötykin tuolta
valkoinen kurttulehtiruusu punaisissa kiulukoissaan
aito elämänlanka/kukka, kuva ei kerro kukkien todellista väriä, harmi sillä ne ovat hiukan punaisempia kuin kuvassa, samaa väriä kuin noissa viiruissa
toinen samaa sorttia oelva kukka joka on kuitenkin monivuotinen, oikeastaan rikkaruoho ja vitsaus mutta minulla tämä kasvaa kukkaruukussa, on kasvanut vuodesta toiseen. Ensikesänä laitan sen suurempaan ruukkuun.
tämä kukka jossa on yksi sininen viiru on niistä siskon saksasta tuomista siemenistä
näistä
ja yksi kukka olikin raidallinen ja senkin huomasin kun se oli jo kuivumassa, nämä kukat kestaa vain päivän
tämä kukka kasvoi taimiruukusta mutta ei kuitenkaan ole se kukka mikä siihen purkkiin oli istutettu, kukapa kertoisi mikä tuo on, kuvan alareunassa näkyy kasvin lehteä.
Myyrille ja muille jyrsijöille karkoitus näillä, sain viimeinkin ostettua näitä keisarin pikarililjan sipuleita,ja ne olivat k-a-l-l-i-i-t-a, ostin tuosta läheisesltä kasvihuoneelta ja maksoivat 7,55 kipale!! Sitten vasta ottikin päähän kuin kävin näitä ostamassa työpaikan lehllä olevalta taimikaupalta... siellä ne maksoivat irtomyynnissä 3 euroa kipale!!!!!! Kerroin tuolla noista tosi kalliista sipuleista ja he sanoivat että nämä ovat viimevuoden hinnalla...nooooo menin sitten viikon päästä uudestaan että josko ostaisin noita halvempia vielä lisää, nyt hinta olikin jo 5 euroa ketale...en ostanut enää lisää...minulle riitti nuo 8 sipulia täällä erää. Kun istutan ne 5metrin säteell toisistaan niin saan aika kattavasti jo karkoitetta tärkeimpiin paikkoihin. Nuo sipulit ovat tuossa eteisessä odottamassa maahan pääsyä (kunhan sadonkorjuu on ohi) ja kyllä ne haisevatkin todella pahalle
tulppaanit (näitä oli vaikea kuvata), pakko oli ostaa muitakin kukkasipuleita kun on se iso aurinkoon tuleva kukkapenkkikin tekeillä, sinne nämä pääsevät takaamaan kevään kukkaloiston.
Narsissit
valkoinen
ja lohenpunaisella torvella
ja pussillinen krookuksia, takuuvarvoja nousijoita keväällä
Tässäpä taas pari löytynyttä ja näitä kadoksissa olevia löytyy yleensä silloin kun etsii jotain muuta mitä ei sitten kuitenkään löydä
työkaverin kautta saadut puiset kissakorvikset
saman tekijän punatulkut, minulle kävi niin että ensimmäisistä punatulkkukorviksista hävisi/tippui toinen korvasta ja pyysin tilalle toista, sain parin ja ilmaiseksi kun kuulemma takuu oli voimassa
Viimeisin voimainkoitos..
en oo vähään aikaan joutunut niin koville kun tätä lipastoa hinatessa yläkertaan, tuo metrin korkuinen ja 80cm leveä ja syvyyttä löytyy 43 cm. Rappukäytävä yläkertaan on kapea ja jyrkkä mutta päätin että sehän menee sinne vaikka palasina mieluummin tietysti ehjänä. Laatikot oli jo irrotettu kuljetusta varten, runkonakin sitä oli hankala liikuttaa saatikka sitten jyrkissä kapeissa rapuissa mihin ei meinattu mahtua yhtäaikaa lipaston kanssa, jossain vaiheessa ähellystä ajattelin että olen hullu ja että nyt telon itseni varmasti tämän kanssa... mutta ei ollut vaihtoehtoa, pakko oli yrittää. Tunnin ähellyksen ja keplottelemisen jälkeen sain kuin sainkin sen yläkertaan.
Ja nyt perunamaalle...
Kommentit