Kesäloma on sitten pietty ja paluu arkeen ja töihin   mutta loma oli ihana ja monipuolinen. Parasta oli kuitenkin kun ei tarvinnut kellosta kauheasti välittää, ei tarvinnut nousta aikaisin ja nyt siihen on vaan taas opittava. Takkuaa....tosin lomalla heräsin viimeistään n. 8-8.30.

Sain nuohouksen vihdoinkin järjestettyä. Viime vuonna ei onnistunut millään sillä en saanut silloista nuohoojaa kiinni annetusta numerosta, joten luovutin.... Alkoi jo hirvittää korsteeneissa oleva noki joten uusi nuohoojan metsästys alkoi..ja kappas vain nytpä sitten sain jopa kahdesta firmasta (aluepelastuslaitokselta ei enää tule nuohoojaa) nuohoojan langan päähän ja loman viimeisellä viikolla reipas ja ystävällinen nuohooja putsasi piipun palokanavat.

"Pieni nokipoika vaan uuninpiippuun katoaa, yhä ylös yrittää katolle hän kiipeää"

Suti ja murikka korsteeniin ja niin alkaa sihnaaminen. Tyttäreni ollessa pieni n.3v ja meillä kävi nuohooja sanoi tytär nuohoojan mentyä "sihnaaja setä kävi". Hän oli kuullut sen sihisevän rahisevan äänen kun piippua putsattiin ja siitä vetäsi nimen nuohoojalle.

hellan nokiluukut tyhjennettiin ja ensimmäisen kerran imurilla, kyllä tuli tavaraa.....

"näinköhän täällä on linnunpesä tai ainakin yritelmä" nokipoika tyhjensi ystävällisesti pyynnöstäni myös tuuletusröörin ja sieltä tuli kuivaa neulasta ja lehteä melkoinen kasa.

Nuohooja totesi että tulisijat ja hormit ovat kunnossa, tosin saunan piipun välitiilistä on laastit tippuneet...ja nousutikkaat sekä lapetikkaat ovat lahot joten ne menevät uusiksi.

Sain aidot Nokian pinkit Hai-saappaat kissanruualla...

alemyynnistä ostettu triuphnator-lilja punnersi hauskan näköisen kukan. Pääasia on että on hengissä.

ja Mårbacka kukkii koko ajan kuistilla

Pihalammen vesi on viimeinkin kirkastunut pohjaan asti  mutta sen kuviin saaminen ei onnistu. Tässä kuvassa vesi vielä sameahkoa mutta reilu viikko sitten se kirkastui puoleen metriin ja siitä pikavauhtia pohjaan asti ja se oikeastaan tapahtui aika vähällä vaivalla vaikka aikaa se vei.

vesi näyttää tässä samealta mutta se on oikeasti kirkasta

lummekin riehaantui kukkimaan ja ensimmäistä kertaa kolme kukkaa auki yhtäaikaa. Useita nuppuja näyttää vielä olevan tulossa pohjasta pintaa kohti.

Sylikkäin ..ovat uudet pintaan tulleet lehdet

No entäs sitten kalat! Nooo..niistä on tullut kovin seurallisia. Kun menen seisomaan lammen reunalle (ja arvatkaa seisonko siinä usein) ne tulevat heti kurkkimaan josko mulla olis jotain annettavaa.  Kun vesi on nyt kirkasta niin nuo vipeltäjät näkyvät paremmin syvemmässäkin, vaikka lampi on tumma ja kalatkin sekä lummekin varjostaa vettä, niin kyllä nuo kaverit tuolla näkyvät aika hyvin ja varsinkin jos auringon valo pääsee lumpeen lehtien välistä "syvyyksiin". Ja mikä parasta; näin ensimmäisen kerran tänä kesänä sen viimevuotisen ruutanan ja se on kasvanut valtavasti ja arvatkaapa vielä mitä?! Nuo kaikki neljä kulkevat parvessa ja näyttävät olevan kavereita! Ruutana tosin kulkee noiden kolmen, jotka ovat sekarotuisia kultakalakarppeja, alapuolella mutta parvessa ne ovat. Kun heitän ruokaa lampeen niin nämä vikkelämmät "kultakarpit" ja varsinkin niistä yksi ahmii paaosin kaikki ruuat ja muuta saavat vain pyöriä paikallaan ja tämä ruutana näyttää olevan hitaampi ja jää siksi ilman. Olenkin alkanut heitellä sitä ruokaa useampaan paikaan että hitaammatkin saavat Tuota ruutanaa en ole vielä onnistunut saamaan kuvaan.

Innostuin noita vähän kouluttamaankin (oppivat parissa päivässä); nyt ne syövät kädestä ..on aika höpön tuntuista kun kala alkaa maistella sormea kun sen laittaa veteen......ei, niillä ei ole hampaita.

Kokeilin josko noista saisi salaman avulla kuvia...

ja tällä sormi veteen tekniikalla sain nämä kuvat... piti varoa koko ajan ettei kameran objektiivi kosketa vettä koska sitä piti pitää aivan veden pinnan tuntumassa ettei salama heijastu veden pinnasta

HUH! Tuo näyttää ihan tappajahauelta....

tässä käytiin loiskahtamassa pinnassa

ruutanaa näkyy pikkuisen, oikean puoleisen kalan vieressä oleva vaalea varjo

Siis ihmettelen suuresti, että kamera tarkensi kaloihin eikä veden pinnalla olevaan vaaleaan putuun... ja ihmettelen, että sain noinkin monta kuvaa missä nuo kalat ovat, sillä ne liikkuvat todella vikkelästi eikä niitä nähnyt ollenkaan..laukaisin kun tunsin että sormea maistellaan. Eikä nuo näyttäneet olevan moksiskaan salaman välkkeestä.

Sitten vielä yksi kuvakokeilu yöllä; kameran tukeminen omenapuuhun, pitkä valotusaika (2,5sek) ja laukaisu.....

usva pellolla elokuun kuutamossa