Vähän olen jälkijunassa näissä postauksissani tänne mutta onko sillä nyt niin kovin väliä ?!?

No, tässä vielä joulusta; Ilmeisesti olen jotenkin osannut olla kunnolla kun en jäänyt ilman paketteja Jouluna

Esikoiselta tämä kirja, tykkään lukea ajatelmia ja mietteitä ja tässä paksussa kirjassa niitä on. Esikoinen sai myös kirjan, suklaakirjan jossa on monenlaisia suklaaherkkujen reseptejä.

pikkusiskolta tuli ompelukirja ja sitä selatessa alkoi sormet syyhytä ompelukoneen ääreen, materiaalia on vintin komerot pullollaan, ei tartte mennä heti kangaskauppaan. Hyvä kirja!

Kirjassa on ohje vanhaan kunnon pannumyssyyn, moni ei taida edes tietääkään mikä tuo pannumyssy oikein on. Onhan kokonainen sukupolvi jo kasvanut kasvanut aikuiseksi kun ensimmäiset kahvinkeittimet tulivat koteihin. Sitä ennen lirutettiin suodatinkahvia Melitta suodattimella ja sitä ennen tehtiin sitä kunnon kahvia, pannukahvia eli porokahvia,  jota minä edelleen keitän.

ompelukirjapaketissa oli myös tällainen punainen kullalla kirjailtu organza ihanuus...

..ja ihanuuden sisällä tällainen hempeän värinen kristalli johon on kaiverrettu  lohikäärme, aivan upea! Lohari on miun lempi taruhahmo, olenhan kiinalaisessa horoskoopissa lohikäärme

 

Ennen joulua postilaatikossa oli isomman puoleinen kirjekuori, rakas blogiystäväni Taika Taiga oli lähettänyt joulupaketin

siellä oli aivan ihana joulukortti...

....suloiset, iloisen värikkäät pitsineule rannekkeet, jotka ovat olleet todella hyvät näissä pakkasilla. Yllättäen näitä käyttäessäni olenkin huomannut kuinka paljon takin hihansuista on päässyt kylmää ilmaa käsineistä huolimatta, nämä ovatkin käytössä koko ajan..Kiitos TT!

 tämän lempivärisen ison ikonikalenterin sain TT,ltä jo syksyllä oloa piristämään

 ..ja tämä kaunis ikoneilla koristeltu kalenteri oli joulupaketissa, nyt minulla on yläkerrassakin kalenteri

Näistä ja viimevuotisista TT,n lähettämistä ikonikalentereista saan tehtyä tauluja, sitten joskus, kun saan enemmän aikaa mutta kokeilla aion niin pian kun löydän sopivaa listaa kehysmeteriaaliksi. Tuolla ladossa taitaa olla jotain vanhaa lattialistaa, josta voisi tuunata.....hmmm..tässähän alkaa innostua...

 

SINISET KISSAT

Meillä töissä vietetään ennen joulua (ja muitakin juhlapyhiä) ennen nyyttärit jonne tuomme pukinkonttiin kierrätyslahjan (laitat lahjan konttiin ja saat ottaa sieltä), eli jokainen tuo kotoaan sellaisen esineen tavaran tarvikkeen, jolla ei itsellä ole käyttöä ja josta haluaa luopua ja joka on itselle tarpeeton. Minun piti viedä mutta unohdin, olin siis "tuhma" ja jäin ilman lahjaa...

MUTTA silti lähdin kotiin tämä ihanuus mukanani....

.."Carlo" posliininen Rosina - kissa, tää on ihana   Äidyin ihastelemaan tätä kissaa kun se paljastui paketista, kaikki tietysti seurasimme mitä kukin sai ja lahjan saaja arvuutteli kuka oli sen konttiin tuonut. Minä ja suuri suuni, tämän kisun saanut on koiraihmisiä ja kissoista ei perusta (paitsi hellokittystä) niinkään ja niinpä hän päätti, että kisulla olisi parempi olla minun ja kissojeni luona. Neuvotteli Carlon tuojan kanssa ja yhteistuumin olivat sitä mieltä, että Carlon saaja voi luovuttaa sen minulle. Oi oi oi, sain ensimmäisen keräilyrosinani. Carlon tuoja oli kuulemma ajatellut Carlon tuodessaan, että minä saisin sen.

Kiitos Carlosta molemmille työkavereilleni; E,lle ja "voisi olla tyttäreni" S,lle (meillä töissä on vanhempaa ja nuorempaa polvea ja kerran keksivät etsiä joukostamme "voisi olla" äiti-tytär pari)

 Carlo on signeerattu

 

Se toinen sininen kissa..

 istuu aidon egyptiläisen (tehty egyptissä) kahvimukin kupeessa..

 

 ..sain tämän kauniin aarteen Mustin emännältä tuliaisina heidän joulumatkaltaan. Tästä kahvi maistuu, on sillä merkitystä mistä sen kahvinsa juo.

 

Vanhoja esineitä

tämmöinen vanha tyrkytin löytyi täältä vinttikomerosta muutama vuosi sitten, pesin sen ja laitoin yläkertaan vanhan hellan päälle.

tässä yläkerran pikkukeittiön sydän, vanha Porin-Maija joka ei ole käytössä. Varmaan on toiminta kuntoinen ja voisi sitä joskus kokeilla miten kahvi tuossa kiehuisi. Pikkupakastimen päällä on joululiina lapsuuden kodistani ja olen tykännyt aina, että se on liian voimakas kuvioinen ja värinen, ja kun siinä on tummansinistäkin  joka ei ole minusta ollut joulun väri ollenkaan...mutta arvatkaas mitä? Sitä on muodostumassa minulle rakkain ja tunnelmallisin joululiina!

Mårbacka pelakuu talvehtii hellan päällä ja on raaskun näköinen mutta niin ne ovat talvella ja sitten keväällä kun vaihdan mullan ja se leikataan lyhyeksi niin sittenpä alkaa taas uusi kasvu ja siitä tulee taas rehevä ja toivottavasti se kukkii yhtä runsaasti kun viime kesänäkin.

 Rakas ja tärkeä esine lapsuudestani...

hellan päällä on myös minun ihan oikea pieni silitysrautani jolla olen lapsena silittänyt nenäliinoja, ihan oikeasti. Kuumensin raudan puuhellalla.

 

Joskus osuu kohdalle jotain kaunista ja sen saa vielä halvalla...

Kuten nämä kehykset, maksoivat vain 3,95 ja ostin kaikki kaksi mitä kaupassa oli jäljellä.

Sain äitini nuoruuden aikaiselle kuvalle arvoisensa kauniit kehykset. Äitini on tuossa kuvassa n. 30v. Toiset kehykset ovat isän kuvaa varten.

kangas pohjalla ja kuva-aukkoa kehystää kaunis pitsi.

 

Kuva yläkerran kettiön ikkunasta lauantaina, sumuinen maisema pakkasen lauhtuessa, ja sumu katosi sitten yhtä äkkiä kun se tulikin.

Talvinen luonto ei voi enää kauniimpi olla kuin se nyt on ollut. Tuon kuvan ottamisen aikoihin alkoi sää lauhtua ja puiden oksille, kakkialle alkoi kertyä huurretta nopeassa tahdissa. Ja nyt puut, pensaat ja kaikki talventörröttäjät ovat paksussa huurrekuorrutuksessa, maisema on kuin satumaa.