..... ja sehän on tietysti erittäin iloinen ja toivottu asia. Tiesin jo, että tänään Mursu-poikaa tullaan hakemaan ja että Vilmamamma myös lähtee, siihen olin valmistautunut. Luulin että Veera jää vielä tänne odottamaan omaa kotia mutta toisin kävi; puhelin pärräsi koko illan ja niinpä yksi niistä puheluista johti siihen, että Veeralla oli uusi koti alta tunnin ja lähti vieläpä ensimmäisenä, minulta pääsi itku Veeran lähtiessä. Olin kuitenkin näissä kolmessa kuukaudessa ehtinyt tutustua, kiintyä ja tottua niihin vaikka tiesin että lähtevät...silti. tässä viimeiset kuvat pesueesta täällä, ...viilikupilla kuhinaa
Kaikki pennut ja Vilma saivat hyvät ja huolehtivat kodit.
Saara on vielä viikon Hymy-pojan seurana ja lähtee sitten uuteen kotiinsa.
Minun kissani eivät vielä käsitä, että heillä on jälleen vapaa pääsy kaikkiin huoneisiin.
Vilman lähtiessä (itkin taas) pentuhuoneen ovi jätettiin auki mutta minun kissani hakeutuvat edelleen pois lattialta; pöydälle uunin päälle kaapin päälle etc. kuin Vilma olisi valmiina hyökkäämään kimppuun, näin on varmasti vielä pitkään ennenkuin tajuavat tilanteen huokaisten helpotuksesta....
tässä eräs pakopaikka......ei tartte ihmetellä miksi verhotangot näyttävät hiukan vinkuroilta....
huomattakoon, että tuo verhotanko on leveydeltään n. 1cm ja ikkunalista toiset 1cm, sekä listan ja verhotangon väli on noin 10cm joilla tämä rontti taituroi...
Eikä tässä vielä kaikki...jatkoa seuraa..pentuhuone ei ole kauaa tyhjä.
Sinne on tulossa jo uusia pieniä asukkaita.....
Kommentit