naapurin koivikko huurrepuvussaan alkoi kimallella satumaisesti auringon laskeutuessa.
Katselin sitä lumoutuneena pitkän aikaa, en saanut silmiäni irti tuosta tuikkeesta.
Yritin kuvata sitä kimaltelua...
...vaan kamera ei tallentanut sitä mitä silmä näki.
Kun oikein tarkkaan katsoo niin tuosta kuvasta voi löytää pari kirkkaampaa valopistettä mutta ei muuta..vaikka silmällä näki koko koivikon kimaltavan.
Eilen illalla, taisi olla kuitenkin jo yötä, toimitin yhden asian saunalla.
En laittanut pihavaloa vaan otsalampun valossa kävelin saunalle.
Hiippaillessani takaisin katselin ympäristöä otsalampun valossa ja kääntäessäni valokiilan koivujen latvoihin jäin niille sijoilleni suu hämmästyksestä auki.
Koivut alkoivat tuikkia kuin tähtitaivas! Itseasiassa tässä kimmellyksessä tähdet jäivät toiseksi. Ihailin tuota tuiketta melkoisen tovin.
Mitähän naapurit tuumivat, jos olivat hereillä ja näkivät kun yksi valaisee pihakoivujaan?
Yritin tänä iltana kuvata salamaa apuna käyttäen
ja jotain sain tallennettua.
En ole moista ilmiötä nähnyt, ehkä joskus lapsena.
Voimakas kimaltelu varmaan johtuu siitä, että nyt lumikiteet ovat isoja.
Päivällä myös seuraillaan kissojen kanssa keittiön ikkunoista lintujen pyrähtelyä omenapuiden ympärillä missä niillä on ruokaa tarjolla.
tästä ikkunasta me kytätään lintujen touhuja
vihreä siemenpönttö on nyt "oravan kestävä", valkoiset tollot yläosassa on paksut paperitupot kannen ja pöntön välissä kiilaamassa kantta tiukempaan. Ei ole orava päässyt enää pönttöön. Pähkinät olen tänä vuonna laittanut kahteen pienempään ruokinta-astiaan ja ahkerasti ne tyhjentyy.
Laitoin vihreään pönttöön siemenseosta jossa on monenlaista viljanjyvää mutta vain kaura ja auringonkukansiemenet ovat kelvanneet muut on röykkiönä maassa.
Yhtenä päivänä seuraillessani lintujen syömäpuuhia ikkunasta, näin kun pikkuvarpunen ryöpytti jyviä kaaressa alas etsiessään mieluisampaa naposteltavaa.
Onneksi fasaanit käyvät syömässä niitä maassa lojuvia jyviä.
Nyt laitan tuohon pönttöön vain kauraa ja auringonkukansiemeniä.
Yksi punatulkkukin on vieraillut pariin otteeseen ruokintapaikalla mutta muuten niitä ei ole näkynyt.
Kissat
taas on yksi talouspaperirulla tullut tiensä päähän..
ja rullan "tappaja" kyllä tiedetään...
"en minä ole mitään tehnyt...aina minua syytetään"
Musti; the black lion
vauhtikassi taas vauhdissa...
...vaikka olin rutistanut sen jo tiukaksi mytyksi hellan viereen tarkoituksena polttaa se mutta Musti päätti toisin.
Yks päivä ihmettelin keittiöstä kuuluvaa raahaavaa ääntä ja mennessäni katsomaan sain makeat naurut; Musti yritti avata tiukkaa myttyä työntämällä päätään paperin poimuihin ja samalla se kulki perä pystyssä pitkin keittiön lattiaa pää paperikassin poimuissa...poimuajoa
mutta sitkeys palkittiin ja Musti istui voitonriemuisena ja itseensä tyytyväisenä kassissa.Nyt tuo kassi taas kierii pitkin lattiaa......
Kommentit