..mutta mitä? Ei välttämättä sitä mitä etsii mutta jotain muuta.

Minä etsiskelin eilen niitä kätköissä olevia kahta käätyä vaan en löytänyt, mutta käteeni osui eräs A4-ruutupaperi entisestä elämästä (tuon paperin tulen säilyttämään). Tuossa paperissa oleva kirjoitus naurattaa minua joka kerta kun se osuu käsiini. Vaikka tilanne, jossa se on kirjoitettu, ei varmaan naurattanut keskimmäistäni laisinkaan.

Entisessä elämässä tapahtui "joskus"   sellainen kamaluus kuin riitatilanne siipan (nyt ex) kanssa ja vieläpä lasten läsnäollessa, se jolle KOSKAAN ei ole tapahtunut niin ja se joka pystyy itsensä hillitsemään niin täydellisesti, että pystyy AINA siirtämään räjähdystä parempaan ajankohtaan heittäköön ensimmäisen kiven.

No kerran sitten taas muki valui yli, tipahti se viimeinen pisara siipan taholta ja loiskahdin kunnolla avaten pullistelevan sanaisen arkkuni ,volyyminappi oli kaakossa, tietysti. Mainittakoon, että tuo sana riitatilanne on harhaan johtava sillä ex-siippa ei milloinkaan sanonut sanaakaan, en saanut sanaa suustaan vaikka olisin hohtimilla kiskonut (ja tuostahan turhauduin lisää ja raivo nousi). Siis minä räyhäsin yksin,AINA, en saanut vastakaikua, tässäkään.

No, tämän loiskahduksen jälkeen keittiön pöydältä löytyi seuraavanlainen ohje:

"  Toiminta ohjeet riita tilanteissa:

        1. Laittakaa kengät jalkaan.

        2. Menkää eteiseen.

        3. Avatkaa ovi ja menkää ulos.

        - kiitos-

  Tämä on laadittu toisia ihmisiä ajatellen

  ja olosuhteita ajatellen.

  Laatinut:

  Kansan nuorimmat

MNLSLIIT.  TVMTLVTTN  "

Sillälailla! Onko kukaan muu saanut lapsiltaan kirjallista ohjetta riitatilanteisiin???? Tuo kirjainrimpsu lopussa on jäänyt arvoitukseksi.

Tytär osoitti neuvokkuutta ja tilanne tajua jo varsin pienenä.

Täytyypä näyttää tyttärelle (nyt 28v.) josko muistaa tuon tilanteen.

Tämän ohjeen laati tyttäreni joka oli tuolloin 12-13v. ja  on keskimmäinen kolmesta lapsestani. Varmaan nuorimmainen poika on ollut mukana henkisenä tukena puhkumassa ohjetta laadittaessa.

Olivat sentään yhdestä asiasta yksimielisiä.

Sillähän ei tietysti ollut mitään merkitystä näille kahdelle ohjeen laatijalle että he ottivat päivittäin yhteen varsin kovaäänisesti. Soittivat minulle yleensä töihinkin päästyään koulusta kotiin ja riidan alettua.

Kerran tuskastuin niin, että uhkasin tulla antamaan metrin halosta....arvatkaa kuinka monta äimistynyttä silmäparia (työkaverit ja asiakkaat) kääntyi suuntaani......ihme ettei joku "lastensuojelija" hälyyttänyt sossua kimppuuni.

Ei silloin eikä myöhemminkään