Kylmää on ollut ainakin ja märkää. Siitäkö sitten johtui ja/tai kolme viikkoa loman jälkeen töissä oltua pääsi iskemään oikein ärhäkkä viirus ja kolme päivää meni ihan vain happea kiskoessa keuhkoihin
hirvittävän tiukka yskä ja poskionteloita särki. Pari yötä meni yskiessä, eikä nukkumisesta tullut mitään.
Nukuinkin (torkahtelin) päivällä istuallani nojatuolissa
koska istuallaan henki kulki edes joten kuten.Lääkäriin oli lähdettävä kun ei ollut enää voimia kun hengittää.
Ensin meinasin mennä 20km päähän työterveyshuoltoon mutta tuntui ylivoimaiselle ajaa sinne saakka ja kävellä pitkiä matkoja labraan röntgeniin etc.
Soitinkin oman kunnan terveysasemalle tuohon parin kilometrin päähän ja sieltä sainkin pikaisesti ajan omalle lääkärille.
Keuhkot kuunneltuaan lääkäri kysyi onko mulla astma?
Juu ei..kai on..en tiedä...vastasin suunnilleen (tuota diagnoosia on vilauteltu 90-luvulla). Kerroin että on ollut muutamia kertoja tällaisia ahdistuskohtauksia elämäni aikana ja ne ovat ajoittuneet aikaan jolloin en tupakoinut.
Lääkäri sanoi olevansa huolissaan keuhkojeni tilanteesta ja kertoi että täällä terveyskeskuksessa ei kuule tuollaisia pörinoita ja vinkunoita mitä miun keuhkoista lähti, tuollaisia ääniä kuulee vain erikoissairaanhoidon keuhkopolilla tai osastolla.
Jaa vai niin. Ihan sama mulle kunhan saan jotain lääkettä mikä helpottaa hengittämistä.
Otatti verikokeet ja keuhkokuvan, lupasi soittaa saman päivän aikana jos niissä on jotain.
Astmapiippu- ja Duact-resepteillä varustettuna lähdin apteekin kautta kotiin
No, soittoa ei kuulunut joten niissä kokeissa ei kai sitten ollut mitään.
Tuota piippua olen joutunut kiskomaan enemmän kun on määrätty, että edes jotenkin saa happea. Nyt on vähän parempi olo mutta kaukana hyvästä.
Aikaisemmin olen saanut kortisoni-kuurin alenevin annoksin helpottamaan hengittämistä mutta nyt en saanut ja tämä on ollut tuskaa...tuo avaava piippu on auttanut tooooooosi hitaasti.
No se siitä sairaskertomuksesta....
Tänään oli aurinkoinen päivä ja mukava oleskella hiukan pihamaalla,
kiertelin pihaa kameran kanssa.
Kuvasatoa
punakanelit kypsiä ja niitä tippuu koko ajan, lammessakin niitä kelluu koska iso osa oksista kurkottaa lammen päälle
erotika-ruusu puskee nuppua edelleen ja availee niitä kun vähänkin aurinko pilkistää
vihdoista viimein mustasilmäsusanna sai kukkia avattua ja värit eivät ole ihan perinteisiä keltaisia, tässä ruosteen punainen
punertava vaalein reunoin
löytyihän sieltä lehtien keskeltä myös kellahtava
tämmönen haiseva ötökkä paistatteli päivää krassin kukassa
kurttulehtiruusun kiulukat alkavat olla kypsiä
joutomaalla ensimmäinen auringonkukka auki. Jostain syystä tänä vuonna ei auringonkukat kasvaneet. Laitoin siemeniä paljon, niinkuin muinakin vuosina mutta hunosti kasvoivat.
joutomaalta tämäkin löytyi, en tiedä mikä on mutta todennäköisesti niistä kesäkukka siemenseoksesta kasvaneita.
kuusaman marjat kauniin kuultavia iltapäivän auringossa, mutta lehdet leikeltyjä...
syypääkin löytyy yhdeltä lehdeltä, vihreä toukka toimii ahkerana lehtisilppurina
elonkorjuuta odottelemassa, kypsää elovenaa, tai nallea, tai mitä niitä nyt sitten onkaan
Tämän alkusyksyn sukkasatoa
vasemmalta; 7-veikkaa, nalle-colori, nalle syksy, patons merino ja loft-merino (menossa pesukonehuovutukseen siksi noin iso)
laitepäivityksiä
Oli uusittava puhelin, sama merkki tietysti kuin entinenkin.
Uusi on ihan perusmalli, mutta on siinäkin opettelemista!
Osaan kyllä sillä soittaa ja vastata puheluun, osaan laittaa textarin ja lukea vastaanotetun ...niin kuvia sillä voi ottaa...säälittävän surkeita...mutta mitä kaikkea muuta sillä voi tehdä on arvoitus..
Mää tartten jonkun opastamaan, kun en ymmärrä kaikkea mitä luen käyttöohjeesta
...olen jäänyt pahasti jälkeen näissä nykytekniikka asioissa...
Vanhan puhelimen olen hankkinut viisi vuotta sitten ja silloinkin se olijo vanha malli, hyvin on toiminut ja akku pitänyt kutinsa kuin uutena. Kulunut alkaa kuitenkin olla ja varapuhelinkin on hyvä olla.
Käydessäni katselemassa minkälainen tarjonta nykyisin on ja totesin, että liikaa, aivan liikaa on malleja. Noissa puhelimissa on se sama ilmiö kuin noissa huoltoasemissa; se tärkein perustoiminto on sivuseikka... eli huoltsikoilta sentään saa vielä bensaa ja puhelimella voi sentään vielä soittaa.. sitä kaikkea muuta "manit pois" sälää on ähkyyn saakka. Minä en aio maksaa kuin soitetuista puheluista ja textareista.
Mun kriteerini uudelle puhelimelle oli näppäimistö (ettei tartte käyttää tikkua), koko (pieni hukkuu) ja akun pitkä varaus (ei tartte olla koko ajan laturissa kiinni).
Myyjä sitten yritti avittaa valinnassa ja pyysi nähdä vanhan puhelimeni, nähtyään totesi ykskantaan että uudet puhelimet ei pääse lähellekään tuon puhelimen akun varauksen kestossa. No, yksi kriteeri deletoitui siinä.
Sitten tarjosi minulle vanhaa vastaavaa uutta.
En aikonut enää maksaa puhelimesta 300 egeä, en.
Sitten päädyin tuohon 3110 malliin, vaikutti yksinkertaiselta...joo sekin määre on suhteellinen, kuten tulin huomaamaan.
Jos siinä on toimintoja 10x enemmän kuin vanhassa niin kuinkahan paljon niitä olisi ollutkaan siinä vastaavassa mallissa?!??!
Mietiskelin ja kiertelin muitakin liikkeitä ja se kannatti, hintahaarukka oli 129 -99 egeä ja arvata saattaa mistä ostin ja mitä maksoin tuosta puhelimesta.
On se niin tyhmää maksaa liikaa....
Kissojen touhuja....
liekö tuokin kypsää kun on korjattu pois kuleksimasta...ja tuotu taas sisälle
onneksi oli vainaa kun punaturkki toi sen kinttuihini joita kihnutti odottelemassa kiitosta ja kehuja...ensimmäiseksi kyllä ärähdin viemään sen pois...kehaisin pikapuoliin ja ajoin sen saaliineen ulos. Hetken kuluttua se ryntäsi tuon kanssa takaisin sisälle mutta onneksi puuhka tuli ja nappasi hampaisiinsa vieden sen takaisin ulos.
En jäänyt enää seuraamaan mitä jatkossa tapahtui.
Tänään sitten tuotiin ihkan elävänä myyrä parka keittiöön, havahduin kun se alkoi rääkymään onnettomasti henkensä hädässä. Kaksi kissaa, Rosmo ja punaturkki kiusasi sitä ja se yritti epätoivon vimmalla päästä karkuun, se yritti etsiä suojaa keittiön pöydän jalkojen takaa. Yritti jääkaapin allekin mutta onneksi ei mahtunut sinne, olis ollu melkoinen urakka saada se pois sieltä. Oli melkoinen kissa ja myyrä leikki, enkä tiennyt miten sen lopettaa, kun kissat eivät sitä lopettaneet. Seurasin aikani pohtien mitä nyt teen ja millä saan sen kiinni, en voinut katsoa myyrä paran hätää.
Tuota pohtiessani "leikkiin" tuli mukaan puuhka ja puraisi välittömästi myyrä poloista niin, että se meni henkitoreiksi. Kaappasin myyrän pyykkiin menevään vaatekappaleeseen ja vein ulos.
Avasin vaatemytyn pihalla ja se haukkoi jo viime henkäyksiä kouristuksen omaisesti, veti itsensä kaarelle taaksepäin ja kuoli
...sano kuka mitä sano mutta kamalaa oli kattella sen kuolinkamppailua...vaikkakin on tuhoeläin, silti. Minulla ei ollut sisua lopettaa sitä eikä ollut mitään millä sen olisin tehnytkään. Nakkasin vainaan pusikkoon R.I.P sille vaan.....
Riivatun kissat kun tuovat noita sisälle.
Kommentit