Olin perjantai iltana juhlimassa yhden työkaverin pyöreitä vuosia ja en taaskaan muistanut ettei näillä polvilla saisi twistata enää. Mutta minkäs teit kun musiikki vei väkisin lattialle
Pitkiiin aikoihin en ole ollut juhlimassa ja nyt tuntuu se riekkuminen. Juhlat loppuivat säälliseen aikaan, noin puolilta öiltä jolloin lähdettiin työkaverin kanssa kiltisti kotiin.
Olivat semmoiset rennot, isomman puoleiset juhlakalun kollegoiden järjestämät juhlat ja juhlakansaa oli noin reilu sata.
Saimme nauttia monipuolisesta tarjoilusta; runsaasta seivovasta pöydästä jokainen haki nälkänsä mukaan maukkaan lämpimän ruuan ja herkulliset kakkukahvit jälkkäriksi. Boolia oli tarjolla runsain mitoin ja muutakin juotavaa.
Siis nälkää ei tarvinnut nähdä, eikä jano päässyt yllättämään näissä juhlissa.
Päivänsankarille annettiin liikunnallisia lahjoja, niin työhön kuin vapaa-aikaankin sillä hän on tunnetusti perin vauhdikas persoona. Lahjat annettiin riemastuttavilla lyhyillä puheilla höystettynä.
Päivänsankari tykkää varsin menevästä musiikista ja meitä viihdyttikin kaksi todella hyvin soittavaa bändiä.
Ja kyllä me jorattiin!!
Päivänsankari huhki täysin rinnoin koko ajan tanssilattialla paita märkänä.Juhlaprotokollat käytiin turhia viivyttelyitä ja jäykistelyitä läpi ja sitten alkoi musiikki soida.
Lämppäribändinä oli minulle tuntematon kokoonpano mutta heidän soittaessaan alkoi sukat pyöriä jalassa; tuli santanat ja ccr,ät oikealla soundilla.
Pienen tauon jälkeen astui päälavalle illan pääesiintyjä.
Päivänsankari järjesti itse ystäviinsä kuuluvan esiintyjän paikalle, sillä hän halusi tarjota juhlijoille hyvää musiikkia.
Heikki Silvennoinen
totista touhua on tuo bluesin soittaminen
Seuraavaksi kansaa tanssitettiin discomusiikilla,
jota varsin laadukkaasti soitti Allvays
Toni Lähteenmäki iloisemmalla ilmeellä kuin puolisonsa
"dancing queen.. only seventeen"
basisti laulussa mukana
Kaikenkaikkiaan todella rento ja mukava juhla.
Kommentit