Tässä nämä hehkuvat pelakuut koivunkannolla eilisessä ihanassa auringonpaisteessa.
Nämä pelakuut ovat kirkkaan hehkuvan pinkkejä (ei perinteisiä), violettiin vivahtavia, voisipa sanoa että neonvärisiä, hehkuvat hämärässä. Se on kumma ettei noita värejä saa oikeiksi, syykö kamerassa vai ottajassa?
kukka kaksivärinen, reunus ja keskusta vaaleampi.
Lammessa talvehtinut lumme on puskenut ensimmäisen lehden ja se on ottanut jo pintakosketuksen. Hetkeä myöhemmin se oli jo kokonaan pinnassa. Nuo lumpeenlehdet kasvavat hurjaa vauhtia, vartta tulee useita senttejä päivässä. Tänä vuonna aion putsata tuon altaan vasta kesäkuulla siinä vaiheessa kun siemenet on kylvetty
kasvimaalle, saan käyttää tuota viimevuotista altaan vettä kasvimaan kasteluun, joten ei mene hukkaan tuokaan vesi. Aiempina vuosia olen pumpannut sen ojaan.
kuva: luontokuva.org
Aamulla istuskelin tuolla omenapuiden katveessa, aamuauringosta ja aamukahvista nauttien ja huomasin pyrähtelyä yhden omnapuun luona, tinttihän se siellä epäröiden hyppeli oksalta toiselle hahtuva nokassaan. Ihanaa, ne tekevät taas pesää siihen onttoon omenapuuhun, siis tintinpoikasia tiedossa. Saan taas toukokuun seurata niiden kiireisiä poikueen ruokkimispuuhia.
kuva: www.puutarha.comEilen pyydystin ja eliminoin myös ensimmäisen liljakukon liljapenkistä.
Pienistä, viimevuotisista itusilmuista kasvuun lähteneistä liljan aluista.
Olen varmaan aiemmin jo maininnut, että rakastan ilta-aurinkoa. Tässä kuistilta sisälle johtava ovi ilta-auringon pehmeässä hehkussa.
Tuossa lukonkohdalla näkyy rosoa ja pintaviilun lohkeama, kun tarkaan katsoo, siinä on murtojäljet.
Ja murtautuja olen minä itse
...olin juuri muuttanut tänne ja vara-avainta en ollut vielä laittanut minnekään ja eikös sitten käynytkin niin, että yksi ilta jäin oven ulkopuolelle. Oli vielä pakkasia ja tuolloinkin oli viitisen astetta ja vaatetus varsin kepeä.
En tuntenut ketään vielä tältä seudulta, onneksi puhelin oli taskussa ja soitin n. 10km päässä olevalle työkaverille ja kerroin tilanteen. Hänen miehensä oli juuri mennyt nukkumaan mutta tuli auttamaan minua hädässäni.
Tullessaan virnisti ja sanoi "jaa, että murtokeikalle".
Aikamme asiaa selviteltyämme päädyimme menemään ovesta väkivalloin; sorkkarautaa oven väliin sovittaessaan tämä työkaverin mies vielä kysyi että "väännetäänkö?" johon minä vastasin että juu väännetään ja laitoin omankin sorkkaraudan oven väliin ja niin me sitten väännettiin se ovi auki ja minä pääsin sisälle.
Olin jo päättänyt vaihtaa lukon uudempaan, joten suurta vahinkoa ei tullut, vain pienet lohkeamat ovenpieleen. Seuraavana päivänä lukkoseppä ihmettelikin varsin vähäisiä jälkiä ovessa ja karmissa. Oli varautunut laittamaan uusiksi koko helahoidon; oven ja pielen. Ei tarvinnut kuin vaihtaa lukko.
Kukista kissanleluun ja kissanlelusta kierrätykseen....
kissanlelu jonka olen väkertänyt. Tuo on ollut suosittu lelu.
Materiaali on töistä, roskiin menevää tavaraa.
Työkaverit keräilevät näitä minulle milloin tuota tavaraa, missä tuo keltainen osa on, tarvitaan. Se ei ole välttämätön, joten se menisi roskiin puhtaana.
Muutenkin meillä töissä menee valtavat määrät monenlaista, puhdasta pakkausmateriaalia roskiin mitä voisi aivan hyvin kierrättää. Jätettä tulee monta säkkiä päivässä. Yleensä me kyllä kerätäänkin kaikki sellainen puhdas materiaali, joka on käyttökelpoista.
Minunkin työpaikassa säästettäisiin jätemaksuissa varmaan aika paljon, jos kaikki käyttökelpoinen puhdas materiaali saataisiin kanavoitua suoraan kierrätykseen. Pääasiassa tuo puhdas jäte on vahvaa pakkauspaperia (mm.sterilointipaperia) ja vahvoja muovilaatikoita.
Noita muovilaatikoita me käytetäänkin näin keväisin taimien kasvatukseen.
Alla kuvia joistakin kierrätykseen sopivista materiaaleista
tuo valkoinen laatikko olisi monikäyttöinen, niitä tulee reilu parikymmentä päivittäin meidän työyksikössä. Tuota voi käyttää vaikka missä. Itse aion tehdä siitä, kun kerkiää, pikkutarvikkeille laatikoston; runko jossa on urat tai rimat laatikoita varten.
Tämä laatikko sieltä suurimmasta päästä, sain toisesta yksiköstä.
Laatikko on nyt jo 5. käyttötarkoituksessa.
Tänä vuonna sekoittelin siinä kompostimultaa viimevuotisen käytetyn mullan sekaan.
Ensin se toimi vaatelaatikkona lattiaremontin aikaan. Tämä samainen laatikko pehmustettuna toimi viimevuonna Vilmamamman pentulaatikkona, eli Rosmo ja Musti ovat syntyneet tuohon laatikkoon.
Kun pennut sitten tulivat laatikosta pois, niin tuo laatikko siirtyi niiden hiekkalaatikoksi. Hiekkalaatikko käytöstä se siirtyi puutarhakäyttöön Tolu-pesun jälkeen.
Nämä stryroxiset pullopakkaukset ovat sopivia taimien kasvatukseen, näitäkin tulee viikossa aika monta. Suuren kokonsa vuoksi vievät tilaa roskapussissa ja siten kasvattavat jätemaksua. Meillä lajitellaan jätteet ja onneksi nuokin roskiin päätyessään menevät energiajätteisin.
Kommentit