tämä kuutamo on kuvattu heinäkuussa.
Kukintaa vielä riittää puutarhassa..
Whisky-ruusu avasi nuppunsa
Kellohunajakukka loistaa sinisenä kasvimaalla
kerrottu riippapetunia säilyttänyt kukkansa sateesta huolimatta, muut petuniat kärsineet sateesta, eikä niissä juurikaan ole kukkia mutta nuppuja on kovasti. Joten jos elokuu jatkuu lämpimänä niin kukkivat.
cd;t heiluvat iloisesti marjapuskien yllä, lintuja lentelee nyt pihallani paljon parvissa mutta marjapuskiin eivät ole laskeutuneet. Lintuverkkoja en halua käyttää, sillä en halua lintujen menehtyvän sotkeutuessaan verkkoon, syökööt sitten mieluummin marjani.
Minulla on pihalla vanha katiska, jonka vävykokelas haluaa viedä mökilleen. Minä tyhmä en tukkinut sen nielua ja tänään tullessani kaupasta kuulin kovaa räpyttelyä ja huomasin kaksi pikkulintua katiskan luona. Toinen lehahti lentoon tullessani paikalle ja meni läheiseen sireenipuuhun (on valtavan kokoinen 5m korkea). Toinen pikkulintu lehahteli muttei päässyt minnekkään, jolloin tajusin että se poloinen on katiskassa. Laskin kauppakassin maahan ja manasin omaa tyhmyyttäni jättäessäni katiskan nielun tukkimatta. Lintuparka oli räpistellyt itsensä uuvuksiin ja viimesillä voimillaan minua pelätessään yritti päästä pois ansasta. Kääntelin katiskaa ja yritin saada lintua nielun kohdalle, jossa oli väljä rako ja josta se olisi voinut tulla omin avuin muttei paniikiltaan hoksannut. Totesin että minun on otettava se tipu sieltä pois ja onneksi se uuvahti juuri nielun kohdalle ja väljennettyäni sitä sain linnun käteeni. Ottaessani lintua käteeni se ei vastustellut ja kiitokseksi pelastuksesta nokkaisi kättäni. Se lepäsi hetken avoimella kämmenelläni ja pyrähti sitten lentoon. Hetken luulin sen heittävän henkensä uupumuksesta mutta onneksi niin ei käynyt, vaan lintu jota minä en tunnistanut, saa jatkaa lentoaan lajitovereittensa kanssa. Linnun lennettyä omiensa joukkoon tukin katiskan nielun, onneksi siellä ei ollut minkään elukan raatoa.
Lintu oli ruskea selästä ja siivissä oli valkeita viiruja, vatsapuoli oli punertavan harmaa ja selän alaosa siivistä alaspäin oli kellanvihertävä. Nokka oli kapea ja pitkähkö, hyönteissyöjä ilmeisesti. Täytyypä ottaa se suppea lintukirja esiin joka minulla on ja etsiä sieltä josko löytyisi nimi linnulle jonka pelastin.
Takaisin kukkiin...
Tätä puskaruusua en tunnista, mikähän lienee mutta kauniin loistavan punainen on
Olen joka vuosi laittanut maahumalaa isoihin kesäkukka ruukkuihin lisukkeeksi mutta tänä vuonna laitoin amppeeliin yksistään ja näin komeita lehtiä se on kasvattanut.
Malva kukkii ensimmäisen kerran. Sain malvan siemeniä kolme vuotta sitten ja hitaasti on kasvu tapahtunut. Ensimmäisenä vuonna ei näkynyt mitään, eikä toisena vuonnakaan. viime vuonna nousi pieniä piippoja, jotka saattoi tunnistaa malvaksi ja tänä vuonna sitten kasvu varsinaisesti alkoi ja kukinta.
Liljapenkin väritys muuttunut punaisesta kelta-valkoiseksi ja tämä on muita liljoja korkeampi ja kukatkin ovat eri asennossa kuin valkoisella, toisella keltaisella ja punaisella.
härkäpavun kukat ovat aika veikeän näköiset, mustaa ja valkeaa...
nappikukkaa, pietaryrttiä kasvaa pellon reunassa paljon, tykkään niistä mutta ikävä puoli on että ne eivät pysy pystyssä vaan lamoavat nostaen vain kukkatertut pystyyn.
mustaviinimarjat alkavat olla jo korjuuta vaille...
pihamaalla kasvaa jos jonkinäköisiä sieniä ja tässä yksi niistä, en tunnista ja paras jättää korjaamatta. Hauskan näköinen.
Ja lopuksi kissakuvia...
Hymy-poika seikkailee keittiössä ja komentaja luuraa ovenraosta kakaran tekemisiä
"minen tuu täältä kun se pentu on siellä"
vielä muksu mahtuu ahtaisiin rakoihin ja siksi onkin oltava tarkkana ja tukittava kaikki pennun mentävät reiät...tää on vähän niinkuin ihmislapsenkin kanssa....eliminoitava vaaran paikat.
Kommentit