Narinaa..kitinäää..natinaa.. eikä täällä narise pääskyset joita en ole vielä kuullut enkä nähnyt! Vaan täällä natisee minä....
Juu olo on vähän semmonen...plaaaahhhh.... Arvasin että näin käy kun meen töihin....
Pitäis..tarttis..muttei jaksais..   b010.gif väsyttää koko ajan.   Ihmettelen (ihailen) ihmisiä jotka jaksavat koko ajan touhuta   g010.gif.... puhutaan flow,sta..ilmiöstä jossa ihminen "imeytyy" tekemiseesnsä niin että kaikki muu katoaa ympäriltä, eli jokin vie mukanaan niin, että ajan taju katoaa ja ihminen saa ihmeitä aikaan .... minäkin olen kokenut myös sellaista...mutta mistä minä sen flow,n nyt löytäisin? On kai liian paljon tekemättömiä töitä täällä kotona, ettei tiedä mistä aloittaisi...ja sitten se sisäinen moite "ettet nyt totakaan ole saanut tehtyä  a045.gif" latistaa....
Tuntuu siltä, että nyt työ imee kaikki voimat, niin ettei täällä kotona jaksa mitään, ei edes noita pihahommia vaikka tykkäänkin niistä ihan hirveästi, mutkun ei oo papua confused-smiley-17432.gif
evvk-olo.. vaikka luonto on kauneimmillaan, tuoksu huumaavimmillaan, ja minä kun olen täysin kesä ihminen!
Sain kuitenkin kaiveltua kameran veteliin käsiini ja otettua jopa muutaman kuvankin pihamaani yksityiskohtien ehtymättömästä varastosta...
612414.jpg
Omenapuut lupaavilla nupuilla ja niitä on paljon....
..ja ensimmäisiä auenneita..
612442.jpg
----------
612419.jpg
..ilta-aurinko herkän vihreissä koivulehdissä, leppeä tuulen kahistelu oksistossa..
näky ja äänimaisema kesäillassa jota minä rakastan, joka on niin käsittämättömän levollinen ja rauhoittava...

612440.jpg
ensimmäinen sienisato....taitaa jäädä keräämättä, koska en tunnista tuota sientä.
Kasvaa lahonneen koivunkannon läheisyydessä, joka vuosi. Koivunkantosieni on sienikirjan mukaan herkullinen mutta kun mun mielestä tuo ei ole se, joten en pelaa venäläistä rulettia.
612445.jpg
..norjanangervon melkein mikroskooppisen pienen kukan kauneutta...

Niin paljon luonnon kauneutta ympärillä ja mikä parasta kesä on edessäpäin..p015.gif
..täytyy ajatella niin että tämä väsähtäneisyys on väliaikaista ja saan akkuni ladattua jotenkin.
Sen tiedän että aloittaminen, se on vaikeinta silloin kun ei tiedä mistä aloittaa. Olen impulsiivinen ja saatan yhtäkkiä aloittaa jonkun isommankin homman ja sitten tulee flow joka vie mennessään...k010.gif..ja sitten ei malttaisi lopettaa... käväisin tässä välillä ulkona. Mennessäni tempaisin kuistilta teräsharjan käteeni ja karstasin parin omenapuun rungot puhtaaksi jäkälistä. Toista omenapuuta harjatessani sen sisältä kuului puhahtelua...ettei vaan tintti olis tehnyt taas pesää sinne! Tässä samassa ontossa puussa oli viime vuonna tintillä pesä ja poikaset.

Maahanpanijaisia odottaa pussikaupalla siemeniä ... alla osa niistä
612731.jpg
Niin silmän kuin suun iloa...tilliä kolmea sorttia, jospa ne tänä vuonna kasvaisivat sen verran että saisi pakkaseenkin niitä. Perinteiset ja muutama uusi vihannes joita en ole vielä kokeillut, kuten retikka ja lipstikka.
Kukkasista kestosuosikkini; matala (n.15-20cm) kellohunajakukka, jonka sinelle ei ole vertaa, niin voimakas ja intensiivinen, ja jonka hehkuva sini voimistuu lähes loistavaksi kesäillan hämärässä. Köynnöskukka, Aitoelämänkukka/-lanka, myös sininen, violettiin vivahtava, kun se alkaa kukkimaan niin se kukkien määrä on loputon, kuten myös kellohunajakukankin.  Sininen ei kuulu mun lempiväreihini mutta nämä kaksi sinistä kukkaa on vienyt Täti Punaisen sydämen
n005.gif ja ne kukkivat joka kesä kukkatarhassa...