maanantai, 12. marraskuu 2007
Carpe diem...kahvimuki
Silloin tällöin tulee vaan mieleen eräs asia mikä harmittaa vieläkin, etten tarttunut hetkeen. Monen vuoden harmituksen on aiheuttanut yksi kahvikuppi.
En ole mitenkään tavaran ja hegemonian perään mutta kerran törmäsin eräässä kaupassa alehyllyllä kahteen kahvikuppiin, joihin ihastuin
Minulla on kaappi kuitenkin jo väärällään kaikenlaisia kahvimukeja; väri-, pupu-, lammas-, lehmä-, kana-, leppis-, efelantti- ja tietysti kissamukeja Osan noista mukeista olen itse ostanut ja osan olen saanut. Minulla ei ole hienoja design mukeja, jostain syystä en ole hienon perään. Ostan mukin jos siinä on sitä jotain, muoto-väri-kuvio. Minulla ei ole muumimukeja, ei minulla ole mitään muumeja vastaan mutta ne eivät vaan "iske". Tosin oranssin väriseen hattivatti mukiin meinasin langeta, ehkä sen vielä hankin. Ehkä en halua niitä, koska ne ovat mielestäni jotenkin ...."kuluneita" hahmoja
Minulla on varmaan näihin mukeihin samanlainen viehtymys kuin niihin pussilakanoihin; iloisia ja värikkäitä olla pitää ...siis lapsellisia
Joka tapauksessa, olen vaihtelun haluinen ja valitsen mukin kahvihetkiin mielialan mukaan.
Tässä mukikimara
näitä ostin osta pois-päiviltä läheisestä marketista, näitä on kuusi ja kaikki erivärisiä.
Tietysti tuo punainen on mun suosikki tästä sarjasta.
Jätin ne "ikävämmän" väriset pois kuvasta
nämä ovat hauskoja, lehmämukin sain Täti Vihreältä ja on mun suosikkeja, siitä kahvi maistuu hyvältä
kisumukin olen saanut tyttäreltä synttärijahjaksi, vihreä efelanttimuki on tämän syksyn osta pois-päiviltä. Niitä on vielä kaksi lisää, punainen ja keltainen. Tuo kuvioton on käsintehty muki, niitä on kaksi eivätkä ne ole ihan samanlaisia. Nekin ovat Täti Vihreän tuliaisia.
Omppomukin ostin töihin, se vaan on liian iso. Enkelimuki on juniorilta ja niitäkin on kaksi.
AI niin... se mikä harmittaa, vieläkin, lähdin taas tapani mukaan sivupoluille jaarittelemaan.
Tällaiseen kahvikuppiin törmäsin kuusi vuotta sitten ja ihastuin..
ostin näitä kuppeja kaksi. Vasta kassalla kuulin, että ne myydään puoleen hintaan.
Siinä samassa ryntäsin takaisin sinne alehyllylle, muiden kassalle pyrkivien harmiksi ja keräsin kaikki mitä siellä oli tätä sarjaa.
Sain haalittua kaksi syvää lautasta, neljä leipälautasta, neljä kahvikuppiparia ja yksi kahvikuppi ilman lautasta. Nämä sopivat niiiiin hyvin tähän nykyisen kotini interiööriin.
Tätä astiastoa tulikin sitten myyntiin enemmänkin, pakettikaupalla ja matala lautanenkin oli valikoimissa.
Näitä astioita oli kokonainen lavallinen ja niitä myytiin 30% alennuksella liikkeen loppuunmyynnissä. Yritin olla nuuka ja kävin päivittäin vakoilemassa ostaako niitä kukaan, ei ostanut ja en siis minäkään vaan jäin odottamaan 50% alennusta.
Sitten koitti se päivä kun niitä myytiin puoleen hintaan ja hykerrellen tyytyväisenä menin töitten jälkeen liikkeeseen ostamaan itselleni mieluisan asitaston....ja tyrmistyin ....siellä ei ollut enää yhtään naitä astioita...ei edes puolikasta kahvikuppia.
Edellisenä päivänä se lava oli vielä koskematon, tiesin ettei siitä oltu ostettu yhtäkään pakettia.
Moni muukin varmaan ajatteli samoin kun minä, mutta ne muut pääsivät aiemmin kaupoille kuin minä
Niin että minua vieläkin harmittaa se etten tarttunut tilaisuuteen silloin edellisenä päivänä, minulla olisi nyt tuo astiasto. Sen jälkeen en ole löytänyt sellaista jonka haluaisin.
Tekisi mieli laittaa nettiin osto ilmoitus näistä astioista, josko kävisi tuuri ja kuitenkin saisin sittenkin ostettua näitä.
Josko joku olisi jo kyllästynyt näihin, sillä minä en ole.
Mitä minä tästä opin; käy kiinni silloin kun on tilaisuus.
-------------------------------------------------------------
Sain puhtia ja siivosin keittiön pöytätason ja mitä minä sieltä pistokas ja viherkasvipöheiköstä löysinkään
..jösses, olin aivan unohtanut Täti Vihreältä saadut lehtikaktuksen alut ja näin komiasti olivat punainen ja valkea pistokas alkaneet työntää nuppua. Ihme että olivat hengissä, sillä lilluivat vihreässä liemessä jota oli kupin pohjalla tilkkanen. Laitoin ne löydettyäni samppanjalasiin uuteen puhtaaseen veteen ja toivon etteivät nyt ainakaan heitä henkeään. Olisi mukava nähdä noiden nuppujen aukeavan.
Lopuksi:
Niin, ja eihän tämä blogi voi olla ilman vauhtikaksikon edesottamuksia
yhä ylös yrittää...ja menis varmaan katolle toi Musti jos pääsis. Nyt nämä ovat keksineet mennä jääkaapin päältä tonne yläkaapin päälle. Sinne ei mahdu kahta joten Hymy-Rymyn on tyydyttävä lekottelemaan jääkaapin päällä.
Tuo keppi tuossa on sitä varten, etteivät menisi siihen kohtaan maate mistä lähtee ne kytkimien ohuet sähköpiuhat. Tuolla makoilee muutkin kissat mutta nämä keksivät sen vasta viime päivinä.
Kommentit